Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 Stigandi frá Far gone Ice

Sivut webarchivessa

kutsumanimi Stigandi, Gandi syntymäaika 30.01.2014, satunnainen ikääntyminen
nimestä "hienostuneesti kävelevä, vaeltaja" omistaja Kioja VRL-13006
rotu islanninhevonen kasvattaja Kioja VRL-13006
sukupuoli ori painotus askellajiratsastus
säkäkorkeus 139 cm koulutustaso HeB/50 cm, ajettu, 5-käyntinen
väri ja merkit ruunikko tobiano VH-tunnus VH14-030-0037

 

Stigandi on leppoisa kaveri, joka kuitenkin tykkää painia kenen tahansa kanssa, joka siihen sen kanssa ryhtyy. Se saattaa yrittää innostaa ihmisiäkin pelaamaan sen kanssa, mutta siihen ei saa reagoida tönimällä takaisin, sillä tällöin ori alkaa luulla että ihmisetkin ovat leikkikavereita. Hoitamiseen ori suhtautuu rennolla otteella. Koko herran saa harjata läpikotaisin ja kaviot nousevat ja pysyvät ylhäällä vaikka kuinka pitkään. Vaikka välillä ori saattaakin häseltää, saa sen komentamalla pysymään paikallaan. Pienten kanssa ori osaa olla nätisti.

Stigandia on helppo ratsastaa, sillä se on varsin myötämielinen ratsastajan suhteen. On sillä omia mielipiteitäkin asioista ja huonoja päiviä, mutta silloinkin suostuttelulla saadaan työskentely toimimaan. Ori ei ole täysin maastovarma, vaan saattaa säikähtää pahanpäiväisesti vaikkapa tien yli loikkivaa oravaa. Ajaminen sujuu kuin tanssi eikä Stigandi hätäile turhia, vaikka saattaakin hieman arastaa uusia ja äkkinäisiä asioita. Välillä liikkeelle lähteminen tosin on hieman tahmeaa, mutta jarrut ovat ainakin hyvässä kunnossa.

suku: 1-polvinen
i.
 Hrimnir frá Sólarlags
e. Svala frá Flugumýr

Isä Hrimnir frá Sólarlags (VH15-030-0161) on komea, hopeanmusta ruuna vaellustallilta. Herrasmiesmäisellä ruunalla ei ole kilpailusuorituksia, vaan se toimii vaellusratsuna. Hrimnir on melko pienikokoinen ja miellyttävä ratsastaa.
Emä Svala frá Flugumýr (VH13-030-0168) on tukevarakenteinen tamma, jolla on sitkeä luonne ja reippaat askellajit. Voikon tobiano Svala on houdini, joka löytää reittinsä joka paikkaan. 

jälkeläiset: 
s. 26.08.2014, isl. o. Sólfari frá Far gone Ice e. Sól frá Far gone Ice
s. 05.06.2015, isl. t. Syrpa frá Far gone Ice e. Lubba frá Far gone Ice
s. 07.07.2015, isl. t. Skotta frá Far gone Ice e. Sunneva frá Far gone Ice
s. 30.08.2015, isl. o. Svalur frá Far gone Ice e. Sól frá Far gone Ice

 
kilpailukalenteri
kalenterissa näkyy vain sijoitukset. (14 ARJ-sijoitusta)
pvm paikka luokka sijoitus
09.06.2015 Snjór Hvítur Töltti T.2 4/24
10.06.2015 Snjór Hvítur Töltti T.1 1/26
10.06.2015 Snjór Hvítur Speedpassi P.2 4/23
11.06.2015 Snjór Hvítur Töltti T.1 3/26
11.06.2015 Snjór Hvítur Viisikäynti F.1 2/25
11.06.2015 Snjór Hvítur Speedpassi P.2 3/23
21.08.2015 Vanda Speedpassi P.2 3/23
21.08.2015 Vanda 250 m passijuoksu P.1 1/23
22.08.2015 Vanda 250 m passijuoksu P.1 1/23
23.08.2015 Vanda Speedpassi P.2 3/23
24.08.2015 Vanda Viisikäynti F.1 1/23
22.10.2015 Vanda Viisikäynti F.1 4/28
22.10.2015 Vanda 250 m passijuoksu P.1 1/27
25.10.2015 Vanda Viisikäynti F.1 4/28

04/2016 PKK:n kantakirjaustilaisuus17+16+16 = 65,3% / KTK-III

09.11.2014 PKK Hirttivaara rakenne: poniorit, LKV - EO-sert, tuom. aksu; BIS4, KTK-sert
23.12.2014 PKK HäRa rakenne: poniorit, HY, tuom. Latu

 

päiväkirjamerkinnät:

päiväkirjamerkintä 09.12.2014 (aiemmin tapahtunutta voi lukea Sólin päiväkirjasta)
Päästettyäni Solin lähtemään kotiin, sain rekeni eteen Stigandin, jonka värit yhdessä Gladin kanssa näkyisivät kauas. Vaikka Gladi sähelsi hieman, saimme hevoset valjastettua ja Sveigurin sekä Famen satuloitua talutusratsastusta varten. Helga, joka oli valittanut jalkasärkyä, oli päässyt Gladin ohjaksiin. Noustuamme rekiin kiittelimme ihmisiä, jotka meitä olivat auttaneet ja kehotimme heitä tulemaan tervehtimään hevosia talutusratsastus- ja rekiajelupaikoille. Näin siis lähdimme Helgan kanssa markkinahälyn läpi takaisin rekikierroksen varrelle. Jos vain mahdollista, kirjavat pörröpallot keräsivät vielä enemmän huomiota kuin yksiväriset tammat.

Kun pääsimme rekikierroksen alkuun, käännyin Helgan puoleen: "Osaathan sinä sen reitin?"
Helga nyökkäsi: "Joo, Petra näytti sen siitä kartasta ja käski seurata jalaksen jälkiä." Gladi heitteli päätään ja peruutti hieman.
"Päästäpä se Gladi juoksemaan tämän rannan mitan tuohon päähän ja takaisin niin kovaa kuin hokeista lähtee, vaikka on se Karla sitä ilmeisesti juoksuttanut jo."
Niinpä odotimme hetken kun mustavalkoinen ori ravasi kuin paraskin ravuri lumista rantaa metsän laitaan ja takaisin. Stigandi tietysti huomasi, eikä olisi halunnut jäädä paikalleen kun otin seuraavia asiakkaita kyytiin.
"Noh, nyt paikalla Stigandi. Näytäpä nyt miten hienosti näyttelyhevonen seisoo." Vaan ei nuorta oria kiinnostanut, kun kaveri revitteli pitkin rantalumia. Hetken kuluttua Gladi ja Helga palasivat ja Stigandi rauhoittui seisomaan paikallaan.
"Ota tuosta kyytiin sen verran kuin mahtuu, Gladi kyllä jaksaa vetää. Muutaman kierroksen jälkeen ota vähän vähemmän. Kun olet valmis, odota että me mennään tuonne metsään niin voit sitten lähteä perään samaa tietä."
Helga nyökkäsi ja alkoi jutella asiakkaiden kanssa. Minä kannustin Stigandin liikkeelle ja lähdimme kulkemaan tietä, jolle oli jo muodostunut hevosten kavioiden jauhama ura. Muutamat turistit, joita oli nyt iltapäivällä alkanut valua paikalle, ottivat kuvia ja ihastelivat englanniksi että hienon näköistä oli ja miten heidänkin pitäisi mennä kyytiin jos mahdollista. Stigandi kulkikin pää ylhäällä ja laski sen vasta kun pääsimme lyhtymetsään. Illan hämärtyessä metsä oli alkanut näyttää vielä upeammalta kuin aiemmin ja lyhdyt valaisivat entistäkin enemmän. Joku oli jalanjäljistä päätellen käynyt ripustamassa niitä lisää ja asettamassa metsätien loppuun suuren kuusenoksakaaren, johon oli kierretty kellertäviä juhlavaloja. Stigandi vierasti niitä selvästi, mutta meni siitä ali takanani istuvien lasten huokaillessa lyhtymetsän kauneudelle. Minunkin oli myönnettävä että metsä oli varsin taianomainen hämärän laskeuduttua. Markkina-alueella Stigandi, kuten Solkin, alkoi näyttää show-hevosen eleitä kun erityisesti lapsia kerääntyi tien reunaan huudellen vanhemmilleen että hekin halusivat rekiajelulle. Vanhemmat kyselivät minulta hintoja ja muuta.
"Viisi minuuttia kahdella eurolla. Meitä on kaksi valjakkoa täällä liikkeellä, niin jonotusajatkaan eivät ole hirveän pitkiä ellei sinne ole jonoa ehtinyt kertyä!" vastasin heille hymyillen ja silmäkulmastani näin kun kaksi lasta hyppi kysymyksen kysyneen vanhemman vieressä ilmeisesti haluten ajelulle. Kannattavaa pitää hevosia, ajattelin korjaten tonttulakkiani.

Alkoi olla jo ilta ja viimeiset jonottelivat kyytiä. Minun ja Stigandin rekeen nousi vanha parikunta ja jonoon jäi vain nelinlapsinen perhe. Huikkasin heille että he saisivat ihan pian kyydin. Lähetin Helgalle tekstiviestin että laittaisi lapun luukulle. Hevosten pitäisi vielä päästä lepäämään ja iltaruoille.
Lyhtymetsässä muori huokaisi ja totesi: "Voi että, ihan kuin oltaisiin taas pieniä. Muistatkos Eino, kun jouluna mentiin tuttuja tapaamaan reellä?"
Ja kyllähän Eino-vaari muisti ja virkkoi heidän hevosensakin näyttäneen vähän samalta. Ohjasin hieman väsähtäneen Stigandin hiljenneen markkina-alueen reunan ohi. Kun pääsimme takaisin rekiajelu-pisteelle, muori pohti että ehtisivätkö he vielä joulukirkkoon. Minä siihen totesin että kyllä te hevoskyydillä pääsette ja nostin taitepöydän ja kyltin etupenkin jalkoihin rahalippaan seuraksi. Odotin että Helga tulisi paikalle, eikä minun tarvinnut kauaa odotella. Myös Helgan kyydissä oleva perhe oli menossa joulukirkkoon, joten lähdimme siis kirkolle päin ja annoimme hevosten kävellä rauhassa melko pitkin ohjin. Edessä kulkevan Stigandin tahmea askel hidasti myös Gladia, joka väsyneenäkin käveli reippaasti. Kirkon edessä autoimme perheen ja vanhan pariskunnan kadulle ja muori toivotti meille kovasti hyvää joulua ja Jumalan siunausta. Ostettuamme neljä mukillista glögiä yhdestä viimeisistä kojuista, lähdimme vasta alkaneen hitaan lumisateen seassa puistoa kohti, jossa Petra ja Joanna odottivat Famen ja Sveigurin selissä meitä odotellen. He ottivat glögin ilomielin vastaan ja juotuamme ne lähdimme takaisin kotia kohti. Stigandi oli varsin väsynyt, mutta olin oikein tyytyväinen sen käytökseen. 

Tallissa Stigandi kävi heti heinän kimppuun ja sai kevyen hieronnan vielä kaupanpäälisiksi. Toimistoon tullessani kuulin ne tavalliset uutiset Manun kiukuttelusta ja Rallin karkailusta ja toistin ties kuinka monetta, enkä varmasti viimeistä kertaa että antoi Rallin kierrellä pihaa, kun ei se minnekään ollut menossa kun ei aiemminkaan ollut lähtenyt. Näin siis päättyi iloinen pikkujoulupäivä enkä tietenkään osannut varautua seuraavan päivän puhelinrumbaan, kun kovin moni lapsi oli innostunut hevosista käytyään talutusratsastuksessa tai rekiajelulla.

Stigandi on virtuaalihevonen.

Virtuaalitalli Rósgarður

Kaikki materiaali © Kioja, ellei toisin mainita.

©2018 Rósgarður - suntuubi.com